Efecte Blog

itSMF-vuosikonferenssissa  järjestämässämme workshopissamme Sampo Pasanen esitteli loppukäyttäjille suunnattua palvelukatalogia ja Efecten ajatuksia itsepalvelusta. Tilaisuudessa nousi esiin paljon kysymyksiä, joista inspiroituneena Sampo päätti kirjoittaa blogisarjan, josta toinen on valmiina luettavaksi ja kommentoitavaksi.

Mikä on palvelukatalogin suhde muihin järjestelmiin?

Intranetin suhde palvelukatalogiin

Intranet on tiedonvälitys-, ryhmätyö- ja kommunikaatiokanava. Intranetistä käyttäjät löytävät ajankohtaista  ja ajantasaista tietoa yrityksestä, käyvät keskusteluja aiheiden

tai projektien ympärillä ja etsivät tietoa. Loppukäyttäjien palvelukatalogi puolestaan on sisäinen palveluiden tilauskanava. Sitä käytetään, kun IT:ltä tai muilta sisäisiltä

Loppukäyttäjän palvelukatalogi monitoimittajaympäristössä

yksiköiltä tarvitaan palveluita. Intranetissä tulisi olla etusivulla näkyvästi esillä linkki palvelukatalogiin, jotta käyttäjien olisi helppo päästä tilaamaan tarvitsemansa palvelut. Intranetin kehittäminen tilausjärjestelmäksi on kallista, ja toteutus on aina asiakaskohtainen räätäliratkaisu. Käytettävyydessä intranet-ratkaisut harvoin pääsevät riittävälle tasolle, ja palvelukatalogin kehittäminen ja ylläpitäminen vaatii aina lisätyötä.

Hankintajärjestelmät ja palvelukatalogi

Hankintajärjestelmät on luotu ulkoiseen hankintaan. Palvelukatalogi on luotu sisäiseksi palvelukanavaksi. Hankintajärjestelmistä ei löydy ongelmanraportointia, käyttöoikeuspyyntöjä, uuden työntekijän aloitusta tai muita palveluita, jotka eivät ole lähtökohtaisesti hankintoja. Hankintajärjestelmissä palvelut kuvataan tyypillisesti tuotteiden näkökulmasta: mitä tämä tuote sisältää ja mitä se tekee. Loppukäyttäjien palvelukatalogissa palvelut on kuvattu käyttäjän näkökulmasta: keille tämä on tarkoitettu ja millaiseen käyttöön.

Palvelukatalogin suhde Service Desk -järjestelmiin

Palvelukatalogi toimii ensimmäisenä kanavana loppukäyttäjiin päin, ja sen taustalla voi toimia useita Service Desk -järjestelmiä tai tukikanavia. Palvelukatalogin kautta käyttäjät tilaavat palvelunsa tai raportoivat ongelmista. Palvelukatalogi ohjaa pyynnöt automaattisesti oikeisiin kanaviin, joista osa on Service Desk -järjestelmiä, ja osa mahdollisesti tavallisia sähköpostiosoitteita. Pyyntöjen tarkkaa seurantaa varten tieto pyynnön tilasta saadaan Service Desk -järjestelmistä.

Ulkoisten toimittajien katalogit

Ulkoisten toimittajien katalogit vaihtelevat. Usein katalogi sisältää vain kyseisen toimittajan palvelut. Tällöin loppukäyttäjän näkökulmasta kaikkia palveluita ei saada yhdestä kanavasta. Esimerkiksi uuden työntekijän aloitukseen liittyy useita erilaisia pyyntöjä, jotka jakaantuvat eri kanaviin: työasema, käyntikortit, ID-kortti, avaimet jne. Loppukäyttäjäkatalogi voidaan integroida suoraan toimittajien järjestelmiin, tai vaihtoehtoisesti ohjata käyttäjät automaattisesti tilaamaan tietyt palvelut ulkoisesta katalogista. Loppukäyttäjäkatalogin kehityksen tulisi olla helppoa ja siihen olisi tärkeää voida lisätä uusia palveluita ja muuttaa olemassa olevaa palveluvalikoimaa, riippumatta siitä kuka katalogin toimittaa.

itSMF-vuosikonferenssissa 7.10. järjestämässämme workshopissamme Sampo Pasanen esitteli loppukäyttäjille suunnattua palvelukatalogia ja Efecten ajatuksia itsepalvelusta. Tilaisuudessa nousi esiin paljon kysymyksiä, joista inspiroituneena Sampo päätti kirjoittaa blogisarjan, josta ensimmäinen osa on valmis.

Mikä on loppukäyttäjän IT-palvelukatalogi?

ICT WebShop

IT-palvelukatalogia kannattaa ajatella yrityksen sisäisenä IT:n verkkokauppana, IT:n itsepalvelukanavana. Kyseessä ei ole lista asioista tai kuvauksia palveluista yleisesti, vaan konkreettisia tilattavia palveluita ja tuotteita, joita työntekijät IT:ltä tarvitsevat. Näitä ovat laitetilaukset (puhelimet, tietokoneet, lisälaitteet, tulostimet jne), käyttöoikeustilaukset, ongelmien raportointi oikeisiin kanaviin, uuden työntekijän aloitus jne. Helppo, konkreettinen palveluiden tilauskanava.

Voiko katalogia laajentaa IT:n ulkopuolelle?

Voi. Tyypillisiä laajennuksia ovat muut tilattavat asiat kuten käyntikortit, avaimet, ID-tunnukset sekä mm. työntekijän aloitusprosessissa hoidettavat IT:hen liittymättömät tilaukset. Kaikkia palvelutilauksia ei yleensä ole mahdollista tai mielekästä siirtää palvelukatalogiin. Tällöin tärkeintä on huolehtia palveluiden löydettävyydestä. Hyvä käytännön tapa on sisällyttää palvelut katalogiin, ja ohjata käyttäjä sieltä varsinaiseen tilausjärjestelmään. Näin kannattaa toimia mm. tapauksissa, joissa toinen tilausjärjestelmä on jo saanut vahvan roolin, ja automaatioita on rakennettu järjestelmän ympärille. Tällainen järjestelmä voi olla esim. pitkälle viety käyttöoikeuksien tilaamiseen tarkoitettu järjestelmä.

Kuka omistaa katalogin?

Parhaiten vaikuttaisi toimivan malli, jossa koko katalogin omistaa henkilö (palvelupäällikkö), jolla on näkemys katalogista kokonaisuutena, ja jonka tavoitteena on huolehtia, että loppukäyttäjien näkökulmasta palvelut ovat ymmärrettäviä ja hyvin rakennettuja. Tämä henkilö työskentelee muiden palvelupäälliköiden kanssa ja auttaa heittä tuotteistamaan palvelunsa helposti tilattavaan muotoon. ITIL-terminologiassa puhutaan Service Catalog Managerista. Pienissä ja keskisuurissa organisaatioissa rooli ei ole kokopäiväinen, mutta käynnistysvaiheessa tälle pitää varata aikaa.

Ketkä saavat päivittää katalogia?

Tämä vaihtelee organisaatioittain. Sekä keskitetty että hajautettu malli voi toimia. Keskitetyssä mallissa yksi henkilö ylläpitää katalogia, huolehtii katalogin yhdenmukaisuudesta ja tekee kaikki muutokset katalogiin. Hajautetussa mallissa palvelupäälliköt saavat tehdä muutoksia omiin palveluihinsa suoraan. Tällöin muutosten teko on helppoa ja vastuu on siellä missä palvelun omistajuus on, mutta yhdenmukaisuus kärsii.

It was a dark and stormy morning… itSMF 2011 in Dipoli was about to begin. The topic of this year’s conference was delicious. It was evident that also the guest speakers had been inspired by the Holy Cow –theme. There were entertaining sessions about the psyche and traits of successful CIOs, heated debate about ITIL’s contribution to IT, and breath-taking views of the future. The most exciting part of the program were the real-life stories from different IT organizations: Tieto-Tapiola, Wärtsilä, Sanoma-Data, and Enfo to name a few. One IT leader was heard exclaiming, how refreshing it was to come out of one’s own cave to hear from others in similar situations, and find out they were not alone with their challenges.

Riitta Raesmaa and Timo Hyvönen

Efecte’s own stand was busier than perhaps ever. And we didn’t even offer champagne this time! It must have been the large screen TV with ICT WebShop ’s colorful icons and the charm of our people at the stand. More seriously though, it seems that IT is truly interested in making the end users happy and allowing them to take control in the form of self-service. It’s a win-win situation for both sides.

Efecte’s Sampo Pasanen had an opportunity to hold a workshop on end user IT service catalogs and self-service to a room packed to the rafters with IT professionals. What set this workshop apart was the lively discussion, which had nothing to do with technology. The questions posed during the discussion inspired Sampo to write a blog series with the answers. The first blog post in the series will be published next week, so remember to check our blog then again.

It was heartwarming to hear Efecte referenced in so many places. We, of course, had our own session, but we were also mentioned by the ITSM guru Aale Roos, by the very successful Tieto-Tapiola in their case presentations, and as a cherry on top ex-Efectian Riitta Raesmaa received the itSMF 2011 award. This year you couldn’t get away from Efecte, even if you tried.

To finish an already great conference, Alf Rehn blew us away with his Dangerous Ideas. At least all the cob webs around my brain and thinking were blown away for sure – if just for too short a moment.